Olin töissä perjantain. Työpaikallemme on vain kourallinen järjestäytynyttä väkeä, eikä kukaan lakkoillut. Minkäänlaista painostusta ei esiintynyt suuntaan eikä toiseen.

Perjantai oli vilkas. Yleensähän meillä käy vain puoli kylää, nyt kävi koko kylä. En koskaan aiemmin muista päivää, jolloin olisi myyty enemmän kaljaa kuin maitoa. Huomaa, että ihmisillä on prioriteetit kohdallaan.

Eilen illalla oli vuosikatsauspalaveri. Päivä oli sovittu jo kauan ennen lakkovaroitusta, joten oli se oli sattumalta juuri nyt. Pomo kauniisti kiitti lojalisuudesta ja jakoi nipun rintakrosseja ja ennen kaikkea riihikuivaa rahaa.

Loppu ilta ja alkuyö lojuttiin paikallisessa kylpylän oloisessa hoitolaitoksessa saamassa hoitoja vähän sinne sun tänne.

Koti matkalla poikkesin vielä upouutteen paikalliseen soittoruokalaan, johon oli eksynyt myös aivan mallikas ja kehityskelpoinen metallimies esiintymään:)

Nyt on ollut koko päivän niin tyytyväinen ja leppoisa, siis perin loistava olo. Katsoin jopa nelosen netti teeveeltä ihka ensimmäisen kerran jotain. Joku malli hässäkkä, jossa esiintyy entisen duunikaverin tytär. Ei olis ollu mitään mahiksia enää tuntea, jos olis vastaan tullu.

Yöllä satoi lunta, mutta silti kevät etenee.