Siis, en pyötynyt uudelleen, mutta koska kertoessani eräälle työtoverille sitä, kuinka lomalla rentouduin niin perusteellisesti, etten jaksanut pysytellä tajuissani, hän veti heti johtopäätelmän:"Olet raskaana. Etkös aina silloin pyötyillyt?" Ja totta tosiaan aina raskaana ollessani olen pyörtynyt, kylläkin vain kerran per raskaus. Esikoista odottaessa se tapahtui työpaikalla, jonka kaikki valitettavasti muistaa. No, kotiutuessani piti tarkistaa kalenteri, joka paljasti teoreettisen mahdollisuuden aiheeseen. Tuossa kohtaa ei voinut kuin odottaa tulevaa kauhulla. Niin, niin kyllä, kyllä ehkäisystä on pidetty huolta, mutta mikäs tässä maailmassa olisi varmaa, siis muu kuin epävarma. Aiheesta en ole puhunut sen koommin kenellekään, enkä oikein ole uskaltanut ajatellakaan. Varsinkaan kun oudosti olen itkeskelly ihan jonninjoutaviaen asioiden takia. Siis ihan olemattomien. Joten ajatus jostain hormonaalisesta häiriöstä vahvistui. Mutta onneksi tässä kohtaa, tällä päivämäärällä voin todeta, minä en ole raskaana ja olen asian suhteen erittäin helpottunut. Oikeastaa liki onnellinen. En todellakaan tiedä, mitä olisin tehnyt, jos tuo kauhuskenaario olisi ollut totta.

Ulkona on uutta lunta hieman yli 10cm. Kävin kolaamassa ne pois. Tällä kertaa se oli huomattavasti raskaampaa ja sai oikein kunnon hien pintaan. Rakas kävi pilkillä ja paistoi ahvenia kauhen pinon. Nam. Saisi käydä useammin menis ns. kaksi kärpästä yhdellä iskulla tai kolme. 1. Olisi poissa. 2. Saisi liikuntaa ja 3. Toisi ruokaa.