Onko sitä?

Heräsin riittävän ajoissa. Onneksi join kahvit jo kotona, töissä ei ollut kuin hikinen tippa.(En keittänyt lisää). Jos joku ei toivottanut minulle hyvää huomenta, vaan yrmyili minulle, en huomannut sitä. Työt sujuivat kuin leikiten. Mikään ei ottanut pattiin, eikä edes ajatus pääsiäisestä saanut sykettä nousemaan. Puhelimeeni soitti vain asiallisia ihmisiä, joilla oikeasti oli minulle asiaa. Vain yksi soitti ruokatunnilla, mutta oma moka, mitä jätin puhelimen taskuun. Joten en pyytänyt häntä soittamaan myöhemmin, vaan kirjasin asiat sievästi (tai vähemmän sievästi) servetin kulmaan luottaen muistikuvaani kalenterista. Jonka muuten totesin paikkasa pitäväväksi ruokatunnin jälkeen. Pomon kanssa vaihdoimme vain muutaman lauseen viimeviikosta. (Oli ollut huono, mutta ei sentään haukkunut minua, etten osannut paremmin opastaa tuuraajaani, jota on muuten aivan mahdoton opastaa minkään suhteen. Hän tietää kaiken kaikesta. Jokohan täytyisi laittaa sulut kiinni. Joo, laitetaan.) Näki kuulemma naamasta, että loma on ollut hyvä. (Ei ole pomon lause.) Mutta loma oli hyvä ja nyt voikin sitten hyvillä mielin kysellä. Koskas niitä kesälomatoiveita vastaan otetaa;)