Tänä aamuna lähdin vaihteeksi järvelle "satavarmaankalapaikkaan", josta saa 800g- kilosia ahvenia.

Jos oikein tarkkaan katsot suoraan keskelle horisontti viivaa, siellä on pienen pieni saari, siellä:)

No, eihän sinne nyt yhtäsoittoa kulje erkkikään kymmensenttisessä hangessa. Matkan varrelle kun kairaili reikiä ja nosti kalaa, mikäs siinä oli matkaa tehdessä. Kalat oli kaikki jalokalaa, elikkä ahventa ja yksi norssi elikkä kuorre, kuinka nyt vain sitten halutaa. Norssin nostaissani aattelin: "tähän tulee isommat ahvanaiset näitä syömään." Mutta jos söivät, söivät norssia eivät koukkuani. Siis kalaa toki tuli. Ehkäpä talven paras saalis, mutta rannan tuntumassa uineet kalat olivat aivan yhtä suuria kuin kauempaa nousseet. Elikkä sanonta siitä, ettei kannata mennä kauemmaksi kalaa, piti paikkansa.

Tänään siis oli ruuaksi paistettua ahventa ja huomenissa ahvensoppaa:)