Mitä eilen kirjoitteli, kun ei ollut selkeää muisti kuvaa. Jotain jonnin joutavaan ininää ja valitusta. Tänään olo on ollut heikko, mutta onnellinen, selvisin sentään hengissä. Vaikka tuskin olisin huomannutt jos olisin heittänytkin henkeni. Tuskin siitäkään olisi nyt selkeää muisti kuvaa. Oikeastaan selkein muistikuva on se kun Rakas silitti otsaani. En oikeastaan enää jaksa edes muistaa, koska hän on minua viimeksi koskettanut. Oikeastaan enää ei ole edes kysymys seksistä, eiköhän se kuitenkin ole toissiaista ylipäätään ihmisten yhteiselossa, läheisyydessä. Siinä, että sietää toista lähellään.

Enpä tänäänkään mitään järkevää saa aikaiseksi. Nenääni jaksoin sen verran pihalle työntää, että pakkanen jatkuu ja aurinko paistoi hetken aikaa. Huomenna töihin. En tiedä vielä jaksanko tehdä siellä mitään, mutta sen näkee sitten. Tiistai vapaa. Joten heti saa levätä päivän verran.